Año nuevo

Hola! Tänään olis aika juhlia vuoden vaihtumista. Aloin tässä vaan miettiä, että minne tää vuos meni? Justhan mä hätäilin sen rotary hakemuksen kanssa ja sain viimetingassa laitettua kaikki maailman todistukset postiin. Ajattelin listata asioita mitä minulla on parhaiten jäänyt tältä vuodelta mieleen: 

- Ehdottomasti viimeuusvuos. Se oli ihan kamalaa. Riitelin mun parhaiden kavereiden kanssa ja itkin suunnilleen koko illan/yön. Saatiin kuitenkin sovittua suunnilleen viikon sisällä ❤️

- Olin koko joululoman töissä eli siis uudenvuoden jälkeisellä viikolla olin töissä lähes joka päivä. Sit kun piti mennä kouluun "loman" jälkeen niin hupsista, ei mulla siihen riittänyt energiaa. Lopetin kaikki kurssit siltä jaksolta paitsi espanjan, koska tiesin sen olevan hyödyllinen vaihtoani varten. Kävin koulussa siis 3 kertaa viikossa espanjan tunnilla. Tää oli ehkä mun sellanen tän vuoden burn out, kun yksinkertaisesti olin vaan niin puhki.

- Vuoden ekalla puoliskolla aloin seurustelemaan 💞 On jäänyt paljon muistoja siitä, hyviä ja ei niin hyviä. Erottiin kesän alussa yksinkertaisesti sen takia, että olin lähdössä vaihtoon. Tää suhde sai mut myös miettimään, että haluanko oikeesti lähteä vai jäädä. Onneksi uskoin unelmaani!

- Siskoni valmistui lukiosta!

- Mielestäni joskus tammikuun lopulla sain tiedon, että menen Argentiinaan! Tämä oli erittäin yllättävää, sillä ensimmäinen vaihtoehtoni oli Meksiko ja olin melkeinpä ihan varma sinne pääseväni, kun sinne on niin paljon paikkoja muttei halukkaita. Jokatapauksessa olin iloisempi kuin koskaan.

- Marraskuussa jouduin sairaalaan koska sain ihan järkyttävän oksennustaudin. Se kesti 7 päivää ja olin ihan kuollut tän jälkeen. 

- Huhtikuussa menin Iskän, sen naisystävän, siskon, ja mun iskän naisystävän lapsien kanssa Hollantiin, Amsterdamiin. Oltiin siellä kolme päivää ja pääasiassa tuli vaan shoppailtua. Rakastuin Amsterdamiin ja reissu oli ihan mahtava, vaikka rakas sisareni olikin kipeä ja jaksoi valittaa kaikesta. :D 

- Toukokuu=vappu ja siskon synttärit. Aina kun tää kuu mainitaan nii tulee mieleen noi kaks asiaa. Viimevappu oli aika perusmeininkiä. Mentiin kavereiden kanssa kaivariin, kokkolan pojjat oli myös kyläilemässä Helsingissä! Kai sitä hauskaa oli? Silloin mietin, että ensvuonna en saa juhlia vappua :(. Siskon 19v synttäreitä en ehtinyt juhlia, koska olin töissä. Tulin kummiskin sinne just ennen ku ne lähti baariin ja ehin vähän jutella mun kaverin pikkusiskon kanssa joka oli Ranskassa vaihdossa. Ja ehdin esitellä mun uusia hiustenpidennyksiä! 

- Kesäloman alkaminen meinas kaikkea muuta kuin lomaa mulle - aikeina oli paiskoa kaksinkertasesti töitä ja lähteä Kreikkaan siskon kanssa. Melkein otin loparit töistä, koska en saanut niitä lomapäiviä mitä halusin, mutta saatiin sitten sovittua mulle hyvä loma-aika ja samalla vuoden virkavapaata vaihtoni ajaksi.

- Ainiin menin myös aina skootterilla töihin :D kunnes se eräs kaunis päivä hajos ja innokkaat suomalaiset yritti auttaa mua korjaan sitä mäkkärin parkkiksella mut ei onnannu :( myös mun puhelin päätti simahtaa samaan aikaan niin jouduin lainata jonkun tuntemattoman puhelinta että pääsin soittaa äitin hakee XD

- Ehin kuin ehinkin mun parhaan kaverin synttäreille, supertyövuoroista riippumatta. Tää oli ekoja kertoja kun olin yksin vessassa itkemässä, koska ajattelin etten haluu jättää näitä ihmisiä vuodeksi. Kokosin itteni ja jatkoin juhlimista - nukahin kaverin sohvalle jo klo 10 XD oli vähän ollu rankka aamuvuoro ennen synttäreitä.

- Sain s-postia kirjeenvaihtajalta, että hakemukseni on kadonnut jonnekkin megabittiavaruuteen. Kiehuin vihasta, mutta seuraavana päivänä kyllä laannuin kun sain tietää host perheeni! Sain myös tietää sen asuvan Asuncionissa, Paraguayssa. Maan vaihtuminen tässä vaiheessa ei mua yhtään haitannut. 

- Juhannuksena karattiin mun siskon kanssa kahestaan Kosille, Kreikkaan. Oli kyllä ihan paras reissu ja tuun varmasti aina muistamaan sen. Tuun myös aina muistamaan kuinka sisko itki joka päivä kun ikävöi kipeää poikaystävään ja kuinka riideltiin perus sisarusriitelyä viimesenä päivänä. Muistan myös kuinka ekana aamuna tuolla ystäväni äiti soitti minulle itkien, että kaverini on kadonnut. Kyllä siinä vähän hätäännyin, mutta kaveri onneks löyty 2 tunnin päästä mummolasta :D

- Vaikka rahaa oli nipin napin päätin ostaa lipun ruisrockiin ja lähteä sinne kaveriporukan kanssa. Se oli kyllä yksi parhaista päätöksistä ikinä. Tutustuin ihan mahtavaan ihmiseen jonka kanssa päädyin hengailemaan melkein koko loppukesän.

Ja tässä vaiheessa voin sanoa, että kyllä Idols alma on yksi parhaimmista kavereistani siellä Suomessa :D

- Loppukesällä kävin riihimäellä moikaamassa "vikan kerran" sukulaisia, linnanmäellä, ja pidin runsaasti itkua sisältävät läksiäiset. Loppukesä oli ihana - mutta hirveä. Halusin lähteä, mutta samaan aikaan halusin pysyä. Tiesin kuitenkin, että lähdettävä on. Tämä kesä oli oikeesti ollut parhain ikinä. Tiesin lähteväni, joten en ottanut turhaa stressiä, en sitten mistään. Kerrankin Suomi tuntui maalta jonne oikeasti kuulun, juuri kun se oli aika jättää.

- Lähtöpäivä koitti ja itkin koko edeltävän yön. Lentokentällä oltiin vissiin 4-5 aikaan aamulla. Kaverit tuli lentokentälle tyynyjen ja peittojen kanssa mua hyvästelemään. Paikalla oli myös, isä, äiti ja sisko. Mun viimeset sanat oli mun ystävälleni: Vaikka sulla ei tuliskaan mua ikävä niin älä unohda mua. Ja tuun varmaan muistaa tän tilanteen aina. Itkin ja itkin ja itkin, eikä sille tullut loppua vielä lentokoneissakaan.

- Saavuin kotiin. Tämä oli nyt uusi kotini, mietin samalla kun olin kotini katolla ja maisemat näyttivät Afrikalta. 

- Itkin about 3 viikkoa jokaikinen päivä. Halusin Suomeen. 

- Koulu alkoi ja asiat alkoi menemään onnellisempaan päin - mulla oli nyt kavereita.

- Menin Argentiinaan ensimmäisen host äitini kanssa. Tekstasin äitille sieltä Suomeen, että tulee hakemaan mut kotiin. Hänhän oli heti menossa kattomaan lentoja. 2 min ton sanomisen jälkeen joku ihme muutti mieleni ja sanoin, että mähän en muuten luovuta.

- Ton reissun jälkeen päätin , että tässä perheessä en pysy ja pääsin sieltä lähtemään 2-3 päivän sisällä. Samana päivänä kun muutin rotaryvastuuhenkilölleni asumaan juhlittiin mun synttäreitäni. Tämä oli paras syntymäpäivälahja ikinä - uusi koti.

- Viikon päästä olin uudessa perheessäni. Tuntui, että olin alottamassa kokonaan alusta paraguayssa ja jännitti ihan sikana. Perhe oli ihana ja kaikki oli hyvin. 

-Lokakuun lopulla mentiin Argentiinaan - Iguazu putouksille. Mahtava reissu, en tule unohtamaan. Varsinkaan sitä kun maattiin Ciudad Del Esten kaduilla 4 tuntia kun mitkäkin spurgut odottelemassa että päästään ylittää raja.

- Oli aika hyvästellä koulu. Samana iltana meille pidettiin läksiäiset, ja jäi yhdet parhaimmista muistoista. Seuraavana päivänä meillä pidettiin patagonia retken valmistujais kokous/juhla ja Andres liukastui uima-altaasta noustessa ja pasko sitten polvensa. Ei voinut tämän takia tulla Patagonia retkelle.. 

- Patagonia retki = Paras retki minkä olen ikinä tehnyt, ja varmaan tulen tekemään.

Huhh.. Okei tulipas paljon muistoja mieleen, mutta oli kyllä kivaa ainakin mulle kelata vähän vuotta taakseppäin ja miettiä mitä kaikkea tapahtui. Kokonaisuudessa tämä vuos on ollut ihan uskomattomin vuos ikinä. Oon päässyt näkemään niin paljon kaikkea mitä en olisi ikinä uskonut. Tuskin tulen ikinä saamaan samanlaista vuotta! Toivon ensivuodelle itselleni, että saan kaikki vaihtarikilot pudotettua Suomessa! 

xoxo Alisa

Rehellisesti sanoen...

Hola! Nyt tuntuu siltä, että oon jo ihan tarpeeksi hehkuttanut tätä maata, ja voisin nyt vaihteeksi kertoa miltä rehellisesti tuntuu. 

Mua inhottaa ihan suunnattomasti kuinka erilailla poikia ja tyttöjä, lapsia ja aikuisia, täällä kohdellaan. Tää maa on vielä niin kaukana mistään tasa-arvoisuudesta, että alkaa oikeesti tuntumaan pahalta. Mun mielestä omia vanhempia(ja muidenkin) pitää aina kunnioittaa. Täällä se menee kuitenkin suunnilleen niin, että niitä vanhempia palvellaan. Niitä kunnioitetaan niin paljon, että tuntuu ettei edes heidän omat lapsensa voi oikeasti kertoa jos sattuu olemaan huono päivä. Se kunnioitus menee niin pitkälle, että koko lapsi vanhempi suhde vaikuttaa vähän feikiltä. Tottakai en voi sanoa näin olevan jokaisessa perheessä, mutta todellakin täältä löytyy erittäin paljon näitä vanhoillisia perinteitä. En tiedä olenko maininnut Paraguayssa olleen vielä vähän reilu 30 vuotta sitten diktatuuri hallitsija? Voisin sanoa, että tämänkin huomaa maan tavoista erittäin helposti. Tuntuu, että monessa perheessä on vähän niinkuin yksi henkilö joka päättää sitten kaikista asioista, vaikka vanhempia olisikin kaksi. Sitten Suomessa jaksetaan valittaa siitä kuinka naiset saa vähän huonompaa palkkaa kuin miehet. En usko, että mikään maa tulee ikinä olemaan täysin tasa-arvossa, mutta Suomessa sitä tasa-arvoa ollaan kyllä hyvin lähellä. 

Alkaa myös ärsyttämään kun tuntuu ettei ketään näistä Paraguaylaisista kiinnosta sitten kenenkään tarpeet. Oli sitten kyse sim kortin hankinnasta, vaatteiden pesusta, tai jonkun urheilulajin aloittamisesta. Minkäköhän takia olen jo lihonut täällä niin paljon lyhyessä ajassa? Ei todellakaan ole siitä kyse ettenkö itse haluaisi tehdä mitään liikuntaa. Ketään vaan nyt ei juurikaan satu vähempään kiinnostamaan jos sanon 100 kertaa, että haluaisin aloittaa jonkun liikuntaharrastuksen. Vaikea se on kumminkin itse etsiä joku paikka missä harrastaa liikuntaa kun on vieraassa maassa. Niin ja tosta vaatteiden pesusta. Lähestulkoon jokaisessa kodissa täällä on kodinhoitaja. Joissain kodeissa ne on muutaman kerran viikossa, joissain kuusi päivää viikossa niinkuin minun kotonani ja ensimmäisessä perheessäni. Minä ainakin ihmettelen, että mitä hittoa ne tekee sen 6 päivää viikossa kun on aikaa pestä kaikkien muiden vaatteita muttei minun? On aikaa siivota kaikkien muiden huoneet muttei minun? Jouduin ton Patagonia retken jälkeen odottamaan joku 3 viikkoa, että mun vaatteet(eli siis lähes kaikki vaatteeni) saatiin pestyä. Kysyin ties kuinka monta kertaa erittäin ystävällisesti, että voisiko rouva pestä vaatteeni, ja jos näin on minne voin ne laittaa jne. Aina sain vastaukseksi, että tänään pesen.  Mulla itselläni ei olisi ongelmia edes pestä vaatteitani, mutta jos vanhempani sanovat, että se on kodinhoitajan hommaa niin sitten myös oletan niin. Ei niitä sitten ikinä pesty ennen kuin mainitsin asiasta host isälleni jonka jälkeen tämä rouva kodinhoitaja on käyttäytynyt erittäin törkeästi minua ja kavereitani kohtaan. 

Kuinka olen aikaisemmin maininnutkin, täällä ihmisillä on toisinaan tapana sanoa asioista erittäin törkeästi. Kyllä pistää vähän vihaksi joskus kun saan kuulla etten omista aivoja kun unohdin ottaa leivänpaahtimen sähköjohdon pois seinästä. Tai jos kaikki on kotona, mutta minulla ei ole ollut avainta mukana sitten pimpotan ovikelloa ja saan kunnon vihase t katseet ja torut "koska naapurit herää". Tai kun kodinhoitaja raivoaa minulle ja minun amerikan ystävälle, että meillä on huono koulutus(?education), koska hän käveli sisälle hieman märillä jaloilla. Sitten seuraavalla sekunnilla sinua saatetaankin kehua kauniiksi tms. Ja ei, minulla ei ole ollut ongelmia perheeni kanssa, nämä on ihan mahtavia ihmisiä, nämä asiat on vaan tälläsiä miten ihmiset käyttäytyvät tässä maassa. 

On ikävä sitä miten Suomessa ollaan niin neutraaleja. Ei yleensä raivota pikkuturhista asioista, muttei myöskään kehuskella ihan pienistä asioista. On ikävä sitä kuinka Suomessa näytän täysin normaalilta. Täällä siis oikeesti kaikilla nuorilla on ihan täydelliset vartalot. Ihan täydelliset mittasuhteet ja hullut peput. Suomessa on tälläsiä tasapaksuja tanttoja,  niinkuin minä mielinmäärin. Eilen isoäitini kaveri alkoi yhtäkiä ruokapöydässä vain hiplaamaan hiuksiani. Olihan se hauskaa, mutta kyllä välillä sitä ikävöi, että suorat blondit hiukset ovat täysin normaalit, nenäni on ihan perus suomalainen ja vaikka olen valkoinen ihoni pystyy ruskettumaan :D 

Huhh oli vaan pakko vähän purkautua tänne blogin puolelle! Olen ollut vähän peloissani, että mitä uskallan kertoa tänne ja mitä en, ettei taas tule jotain väärinkäsityksiä, mutta päätin nyt, että saan ihan hyvinmielin kertoa miltä tuntuu -tämä on minun blogi ja meillä Suomessa on sananvapaus. PISTE.

Ja ei täällä ole mitenkään hirveää. Alan jo olla tottunut tähän paikkaan. Nyt kun 4 ja puoli kuukautta alkaa olla pulkassa, tuntuu , että kaikki on jo nähty, mutta silti on niin paljon vielä aikaa. Yöllä saatan nähdä painajaisia siitä että olen taas Suomessa ja päivällä saatankin itkeä, että haluan Suomeen. Joskus itkettää kun ajattelen, että on kauhea ikävä kotiin, ja joskus itkettää kun vaan ajattelenkin sitä, että joudun jättämään tämän maan. Vuosi menee nopeesti ihan varmasti, mutta just nyt tuntuu, että on vielä ikuisuus jäljellä. Noh laitan nyt loppukevennykseksi tähän vähän kuvia viimepäiviltä!:) 

Tona päivänä oltiin menossa Paulin synttäreille! Joka oli muuten joulupäivä.

Ja tää on sit seuraavalta päivältä kun oltiin kokkaamassa "perinteisiä" ruokia omasta maastaan rotary joulukokoukseen/juhlaan. Haha leivoin suklaakeksejä XD Erittäin suomalaisia! Mutten jaksanut keksiä mitään monimutkaisempaa kun oli 44 astetta lämmintä.

Okei väsäsin siinä samalla itselleni brownien..

Tuolla joulujutussa oli siis ensvuonna lähtevät vaihtarit ja me jotka nyt ollaan täällä vaihossa! Jokanen on jo saanut tietää maansa ja jotkut myös kaupungin! Sika nopeeta.. 

Minä=se ruskein leopardi

  

Niin ja sit saatiin myös kaikki joululahjat! jippii! Ja toi poika tos vasemmalla menee Suomeen TURKUUN!!!! 

Sit vielä kuva meidän vastuuhenkilön ja counseloreiden (lol en tiiä mikä on suomeks) kanssa! 

Eilen olin Carlan kanssa kattomassa Carrie, kauhuelokuvan ja vähän aikaan sit Hobitti 2! Toi hobitti oli ihan sairaan hyvä!! Ja no toi toinenki menetteli xd Täällä maksaa elokuviin meno siis 4-5 euroa, niin kyllä kelpaa käydä useamminkin! 

Mut nyt Chau! Kiitos jos jaksoit lukea hahaha. 

ps. pakko piristää suomalaisia ja sanoa, että tällästä säätä on täällä jokapäivä :D ja tulin just uimasta!

Besos❤️❤️

Feliz navidad!

Hola! Eilen sain kokea joulun ensimmäistä kertaa poissa Suomesta. Niinkuin sanoin aiemassa postauksessa, ei yhtään tuntunut, että joulu olisi tulossa. No jouluaattona heräsin siinä puolilta päivin luin facebookkia läpi, ja näin kuinka varmaan jokaikinen suomalainen oli kirjottanut "hyvää joulua!!" tms. Mun ensimmäinen suunnitelma oli etten aio skypettää Suomeen jouluaattona ettei tuu ihan yli-ikävä. En sit kuitenkaan voinu vastustaa kiusausta niin soitin mun siskolle ja äitille. Siel ne näytteli joululahjojaan ja kertoi mitä on tehnyt. No kyllähän siinä tuli tosi ikävä! Olin vähän huonol tuulella siinä alkuvaiheessa mut jotenki aloin sit loppuu kohden piristymään. Kyl se perheen seura vaa yleensä saa paremmalle mielelle. 

Eli siis päivällä ei täällä tapahtunut yhtään mitään. Skypetin viel mun kavereidenkin kaa Suomessa. Joskus 6-7 maissa Phoebe, eli tää texasilainen tyttö, tuli meille, koska se asuu nyt väliaikasesti ton meiän rotaryvastuuhenkilön luona nii pyysin sen mun perheen kaa viettää jouluu! Joskus 10 aikaan suunnilleen koko suku tuli meille eli joku reilu 30 henkilöä. Alettiin sit syömään, aika perus ruokaa oikeestaan. Paellaa(risoton tapast), Milanesaa(eli friteerattuu lihaa mikä on iha perusruoka täällä), lihaa ja aika paljon kaikkii eri juttui mut ei yhtään mitään erikoista. Ruoka oli kuitenkin hyvää, meinasin paahtuu siinä ulkona syödessä vaikka niin myöhä olikin, ja joutua hyttysten syömäksi. Sit joskus 12 aikaan kaikki keräänty sisälle joulukuusen ääreen, joka oli ihan täynnä lahjoja. 

Tässä ei oo siis todellakaan vielä kaikki lahjat, en muistanu ottaa kuvaa siitä lopputuloksesta. Kun kello sit vihdoin löi 12 kaikki alko halailee ja antaa poskipusui toisileen ja sanoo hyvää joulua! tää jatku joku 15 min ainaki ku meit oli niin paljon :D Sitten siinä lausuttiin rukous kaikki yhdessä ja joku oli tuonut jonkun leluvauvan sinne ja sit sille laulettiin syntymäpäivälaulu(Koska se esitti Jeesusta). Sitten tän session jälkeen yks niistä laitto tonttulakin päähän ja alko jakamaan lahjoja. Ei siis tullut joulupukkia Suomesta asti tällä kertaa.. 

Joka kerta kun joku sai lahjan niin kaikki hurras ja huus ja taputti ja vislas ja mitä kaikkee siis se oli jotain niin erilaista! Suomessahan joulu on sellasta rauhan aikaa mutta täällä se oli ihan päinvastaista:D Samaan aikaan kun sisällä kaikki hurras ulkona paukutteli raketit, samalla lailla kun Suomessa uutena vuotena. Eli sitä pauketta kuuli kokoajan. Vaikka noita lahjoja oli ihan sikana, jokainen sai loppujen lopuks yleensä joku 3 lahjaa. No pikkulapset sai vähän enemmän. Itse sain host vanhemmiltani ihanan kesämekon lahjaksi :) ! Annoin mun host siskolle Victoria's Secretin rasvaa, mun host veljelle Abercombie & Fitch t-paidan, ja mun host vanhemmille punaviinipullon ja vähän kalliimpaa suklaata. En tiedä tykkäsivätkö lahjoista, mutta ainakin olivat iloisia, että annoin jotain! 

Tän jälkeen mentiin sit syömään jäätelöä jälkiruuaksi jota ainakin minä ja Phoebe eniten odotettiin haha. Oon kyl tosi ilonen et tää joulu meni näin. Se, että kutsuin Phoeben meille oli tosi hyvä idea, muuten olisin varmaan ollut aika tylsistynyt ja ikävöinyt vaan Suomeen. Kun Phoeben kanssa vihdoin päästiin 3 maissa nukkumaan sanoin vaan että vihdoin ja viimeinen tää joulu on ohi!

se cree mala

Hola! Iloisia uutisia: Wifi toimii! Tänään olis  tiedossa pikkujoulut Itävaltalaisen tytön kotona eli varmaan ihan kiva ilta tiedossa. Tehtiin meiän family Asuncionin (11vaihtaria) kanssa silleen et kirjotettiin kaikkien nimi paperille ja jokanen otti yhen ja sit sille henkilölle pitää salassa ostaa joululahja. Eli tänään sit vaihetaan noi lahjat ;) 

Lahjoista puheenollen; en tiennyt annetaanko täälläpäin lahjoja jouluna ollenkaan koska olen kuullut, että ainakaan Argentiinassa ei sitä kaikki tee. No täällä kaikki perheet kyllä antaa lahjoja ja ne laitetaan (teko)joulukuusen alle niinkuin Suomessakin. Eli mulla olis vielä edessä lahjojen osto hostperheelle ja joulu on eh neljän päivän päästä.. ajoissa ollaan! 

Kaikki sanoo, että usein joulun aikaan vaihtareilla tulee kovin ikävä kotimaataan. Mulla on jotenki menny tää joulukuu jossain ihan sumussa enkä oo ees ajatellut pahemmin koko joulua niin eipä mitenkään pahemmin oo tullut ikävä. En sitten tiedä iskeekö jouluaattona koti-ikävä, mutta toivon ettei. Onhan Suomen joulu ihana, mutta tää on vaan yks joulu ja uus kokemus, seuraavat monet kymmenet vuodet saan viettää siinä perus Suomi joulussa! Must myös tuntuu et mun on vähän pakko kokata jotain suomalaista jouluks kun en oo vieläkään kertaakaan mitään väsännyt.. mua vaan pelottaa kun en oo todellakaan mikään superhyvä kokki ja en oo varmaan sataan vuoteen väsännyt jotain pullia esimerkiksi ja sit täällä ei kukaan edes pystyis mua auttaa jos en tiiä mitä tehä :D Plus kaikki ainekset saattaa olla pikkusen erilaisia kun siellä Suomessa niin vois olla vähän erilaisempaa tehä niitä. Mut eiköhän se oo tärkeintä, että yritän ;D otan vastaan vinkkejä jostain mikä on helppo tehdä ja on edes jotenkin suomalaista! 

Olin tos pari päivää sit kattomassa Carlan ja sen host äidin kaa jouluevankeliumia! Se oli aika samallainen kun Suomessakin, mutta Jeesuksena käytettiin ihan oikeeta vauvaa! :D 

Täst kuvasta voi kans hyvin nähdä miten erilainen tää joulu tulee olemaan haha. Joka puolella on jouluvaloja palmuissa ja ihmisiä shortseissa yms. koska on niin kuuma. 

ah uusi ostokseni <3 on kyl niin ikävä suomalaisii vaatekauppoja!! Tääl kyl on kivoi vaatteita ja kenkiä mut sellaset tosi kivat vaatteet on tosi kalliita ja ne on sellasii vaatteita mitkä olisin suomest saanu ihan varmasti puolet halvemmalla..

jaa toinen uusi ostokseni hahah. En suostu palaamaan suomeen valkosena!!

Mun ja Carlan yhteinen illallinen joka eilen yhdessä kokattiin. Pekonia ja omeletti, ja valkoista leipää. Hehe terveellinen ruokavalio missä olet?

Mut joo eipä mulla muuta tällä kertaa. Jään nauttimaan näistä myrskyn äänistä jotka tuolta ulkoota tulee. Ja kohta varmaan menee sähköt vaihteeksi :D <-hahah heti ku kirjotin ton nii sähköt meni! tuli onneks takas täl kertaa about puoles tunnis.

Besos Alisa ❤️

Olen elossa

Hola! Syy siihen etten ole pitkään aikaan kirjoittanut ei ole se, että olen kuollut. Olin siellä patagonia retkellä about 3 viikkoa ja sen jälkeen meidän wifi ei ole toiminut kotona.. :D eikä toimi vieläkään. Olen nyt Carlan kotona nauttimassa wifistä. Hahah. Jokatapauksessa en aio nyt tehdä patagoniasta postausta koska mul on niin hienoi kuvia eli aion tehä sen myöhemmin kun mulla on taas tietokone ja wifi toimii! Reissu oli kummiskin ihan uskomaton ja kyllähä siinä itkettiin taas kun joutu hyvästejä jättämään.. Vaihtovuoden huonoin puoli todennäkösesti on, että joutuu jatkuvasti jättämään hyvästejä. 

Noh syy miksi meidän netti ei toimi on, että päivää ennen kun tultiin takas nii asuncionissa oli joku kunnon myrsky, siis kadut tulvi vettä ja kaikkee, niin meidän televisio ja internettijuttu jotenkin räjähti ja lakkas toimimasta:D pari päivää sitten joku tyyppi tuli asentaa uuden netin ja se toimi about 5 tuntii ja sit ei taas haha. On kyl pisimpii aikoja ku oon ollut ilman vakaata internettiä.. kyl sitä huomaa kuinka koukuttavaa se netin käyttö on! Jokatapauksessa joulu on jo ovella ja ei kyllä tosiaan tunnu siltä kun Ulkona on joka päivä reilu 30 astetta ja ainakin jokatoinen päivä oon meiän uima-altaalla ottamassa aurinkoa :D alankin olla jo ihan ruskee! Muistan kun Suomessa ollessani mun käsitys täydellisestä vaihtovuodesta oli 1. Lämmin vaihtomaa 2. Hyvä host perhe 3. Uima-allas. Ja mulla on nyt noi kaikki! Kyllä se elämä tuntuukin aika nannalta täällä ollessa, koska on ihan kun lomalla olis kokoajan. Vaihtarina ollessa kummiskin on niin paljon kaikkia henkisiä ongelmia(tai no fyysisiäkin), että välillä on vaan ihan älyttömän kurjia päiviä, vaikka kaikki olisikin päällisin puolin hyvin. Joskus sitä saattaa vaan saada hermoromahduksen kun sieltä suihkusta ei nyt tällä kertaa satu tulemaan lämmintä vettä, tai kun telkkarista ei vaan satu löytämään yhtä ainutta kanavaa josta tulis ohjelmia englanniksi, tai jos joku selittää mulle jotain ja en siltikään vielä 4 kuukauden jälkeen joskus tajua jostain lauseista yhtään mitään.

Aika paljon asioita on tapahtunut ton reissun jälkeen-mutta samaan aikaan ei yhtään mitään. Joten ajattelin nyt tehdä tälläsen yhteenvedon asioista joita on lähiaikoina tapahtunut ja on jäänyt enemmän mieleen.

-Yks päivä sähköt meni kun oli myrsky ja olin suihkussa-niin sitten vesikin lakkas toimimasta(koska täällä ei ole kun suomessa-kun sähköt ei toimi ei toimi vesikään) ja mullahan oli tietenkin just silloin hoitoaineet päässä. No ei siinä mitään siinä sit mentiin hoitoaineet päässä sunnuntaikirkkoon ja kiinalaiseen syömään! ainakin oli pehmeet hiukset jälkeenpäin.:D

- Olin kampaajalla yks päivä ja mul ja mun host äidil tuli kauhee kiire lähtee mun veljen messuun nii mun host äiti sano sille kampaajalle et pesee sen värin mun pääst ja sit lähin heti sen jälkee märil hiuksil sielt haha.

-Mun host veli valmistui high schoolista. Sitä juhlittiin melkeen viikko joka päivä. Kirkoissa, koulussa ja sit se viimenen juhla oli illallinen sellasessa salongissa jossa kaikilla oli pitkät iltapuvut (mullakin mun host siskon vanha), ja klo 12 yöllä alko sit tulee enemmän nuorii ihmisii sisää ja juhlat loppu 3 yöllä. Oli pikkusen erilainen ja isompi juttu kun valmistuminen Suomessa - mutta silti tykkään Suomen ylppärijuhlista paljon enemmän.

-Nukuin yks päivä 19:30 asti 

- Paljon noit vaihtareita on ollut meillä yökylässä tai vaan mun uima-altaalla ottamassa arskaa!

- Yks Saksalainen tyttö Ciudad Del Estestä(kaupunki brasilian rajalla) joutu vaihtamaan eri kaupunkiin paraguayssa, koska hän ryöstettiin kadulla aseella hakaten päähän. Myös yks meksikolainen poika samassa kaupungissa yritettiin ryöstää mut hän jotenkin onnistu juoksemaan 

karkuun..

- On ollut ihan kauhee koti-ikävä!!!!!!! 

- Lihosin patagonia retkellä 2 kiloa lisää, eli nyt on tullut about 7 kiloa lisää 4 kuulauden aikana. Syy tähän: En harrasta mitään (koska oikeesti en tiedä ketään joka harrastais muuta kun salilla käyntiä), en edes kävele lähes koskaan minnekkään muualle kun autoon. Ruoka tosin ei oo mun perheessä mitenkään epäterveellistä.. eli tää johtuu tasan siitä että en liiku.

- Alotin espanjan kurssin joka on 2 kertaa viikossa. Valitettavasti ehkä lopetan koska opettaja opettaa ihan jotain avaruusespanjaa ja en saa niistä tunneista mitään irti -

vaan päänsäryn.  

- Eräs nainen kertoi minulle, että hän kuuli Suomessa olevan erittäin paljon alkoholisteja. No joo onhan se totta. 

- Löysin torakan lillumasta meidän uima-altaasta!!!!!!!! 

- Ja olen myös erittäin ruskettunut. Ihmiset on ihan järkyttyneitä kun aluks olin niin valkonen ja nyt oon ruskeempi ku  jotkut paraguaylaiset ja ne myös ihmettelee et miks haluun ottaa aurinkoa kun valkonen on niin kaunis ihon väri ... 

- Aina kun saan tilaisuuden puhua englantia mulla tulee tunne et jess vihdoin saan taas puhuu mun omaa äidinkieltä!! mut ehh eihän se ookkaan mun äidinkieli.. eikä täydellistä, mutta paljon helpompaa kun espanja ja englannin puhuminen on tällä hetkellä helpompaa kun suomen.

  

Chau tällä kertaa! Toivon että saan netin pian takaisin❤️ Besos