Hola! Ajattelin kertoa vähän tästä mun eläininhosta. Täällä siis on, niinkuin voikin olettaa, ihan älyttömästi kaikkia maailman ötököitä. Kun oon menossa nukkumaan on joskus vaikea saada unen päästä kiinni kun kaikki maailman heinäsirkat ja linnut ja en edes tiedä mitkä (enkä halua) huutaa tuolla ulkona :D Jouluaattoyönä olin just nukahtamassa kunnes nään jonku valtavan otuksen lentävän mun yli toiselle puolelle huonetta. No mähän sain kauheen paniikin ja juoksin mun kylpyhuoneeseen ja lukittauduin sinne varmaan puoleksi tunniksi. Se oli sellanen tilanne et olin niin lähellä soittaan äitille Suomeen hahah. Luulin et se oli joku lepakko tai lintu kun se oli niin iso. Loppujenlopuks sit uskalsin tulla ulos sieltä kylpyhuoneesta ja laittaa valot päälle niin se olikin ihan järkyttävän kokonen perhonen. No silloin oli siis yö en halunnut avaa mitää ikkunoita ettei enempää eläimiä tuu sisään joten aattelin et häädän sen sit aamulla pois :D nukuin ihan peloissani koko yön peiton alla piilossa.. Aamulla en sit nähnyt sitä missään ja luulin sen lentäneen jostai kolosesta takas vapauteen. No avasin mun vaatekaapin ja sieltä se lens suoraan mun naamaan = paniikkikohtaus part.2. Siis kuulostaa varmaan ihan naurettavalta mut ihan vaan ajatuskin et joku hemmetin järjettömän kokonen eläin on päässyt mun huoneeseen ilman että oon pitänyt mitään ikkunoita auki saa mut voimaan pahoin XD. En sit uskaltanut tehä sille mitään niin ootin että mun kaveri texasista tulee häätää sen pois haha. Mut siis kans mun kylpyhuoneessa on ihan sikana muurahaisia. Ku sen lattian pyyhkii märällä niin ne katoo jokski muutamaksi päiväksi mut sit niit tulee aina takas.. siis sika ärsyttävää. Ja sit seki et mun hostisä sano mulle et sellanen hämähäkki on varmaan purru mun silmää yön aikana kun se oli turvonnut.. Ei noi ötökät mua haittaa niin kauan ku pysyy ulkona mut täällä niistä ei valitettavasti voi välttyä sisälläkään :D ton tanskalaisen tytön jalat oli ihan täynnä sellasia puremia nii sit selvis et sen sängys eli sellasii yöhämähäkkejä.. yyyhhhhh.. Sit viel noihin hyttysiin. Niitäkin on ihan sikana täällä eikä ikinä pitäis mennä ulos ilman hyttysmyrkkyä, koska on se denguen vaara. Malariaakin täällä on kuulemma mut ei oo niin yleistä.
Noh jokatapauksessa, elämä on ihanaa! Nää ystävät joita mulla on, on jotain sellasta mitä en voi edes kuvailla. En voi uskoa, että ikinä tulisin saamaan yhtä mahtavia ystäviä - ja vielä niin paljon. Tällä hetkellä tää tanskalainen vaihtari on Brasiliassa perheensä kanssa ja mulla on jo ollut ihan hirveet ikävät sitä. Haloo on mennyt ehkä 1,5 viikkoo etten oo nähnyt häntä. Miten hitossa tuun pärjään ku meen Suomeen?? Kukaan ei siellä (paitsi iiris) tiedä meidän insideläppiä tai mitään tästä vuodesta joka kuitenkin on ollut niin suuri osa meidän elämää. Oon nyt ollut täällä tasan 5kk tänään. Vielä mulla on 5kk jäljellä. Mua kuitenkin ahdistaa, koska tiedän, että varsinkin kun koulu taas alkaa, aika menee niin nopeesti ettei huomaakaan. Mä en haluu tän loppuvan oikeesti.. Muistan kun kaikissa koulutuksissa sanottiin joulun aikaan olevan rankinta. Ja se todellakin oli niin totta. Siis sen patagoniaretken jälkeen aika oli niin rankkaa. Ikävöin Suomea ihan sikana. Nyt kuitenkin on taas eri ääni kellossa. Tottakai sitä on innoissaan Suomeen paluusta, mutta kyllä se pelko siitä, että menettää tän kaiken voittaa sen ikävän tunteen Suomea kohtaan. Eilen näin unta, että yks näistä vaihto-oppilaista lähetettiin kotiin ja itkin niin paljon. En vaan haluu menettää näitä ihania ihmisiä!!! Ja nytkin puoleks itken kun kirjotan tätä postausta. No mut laitan vähän kuvia loppuun jos mulla sellasia löytyy.
ps. Ihan älytöntä tää suomenkieli siis kokoajan tulee kirjotusvirheitä mm. D:t ja T:t sekottuu ihan kokoajan keskenään ja siis voi että XD hyvä suomi.
Besos Alisa
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti